|
Nuori runoilija Jakob Lenz saapuu syrjäiseen vuoristokylään saadakseen apua henkiseen ahdinkoonsa. Kylän uudistusmielinen pastori Oberlin ottaa miehen avosylin vastaan ja lupaa Jumalalle parantaa hänet. Kuitenkin mitä enemmän rakkautta Oberlin Lenzille osoittaa, sitä voimakkaammaksi tämän ahdistus ja harhat käyvät. Menneisyys – epäonnistuminen niin taiteilijana kuin rakkaudessakin – ei jätä nuorta miestä rauhaan.
Vierailu kylässä käynnistää tapahtumaketjun, jonka myötä niin Oberlin kuin muutkin kylän asukkaat joutuvat yksi toisensa jälkeen tarkastelemaan suhdettaan uskoon ja itseensä. Esitys perustuu saksalaisen näytelmäkirjailijan Georg Büchnerin vuonna 1836 kirjoittamaan samannimiseen novelliin (suom. Eeva-Liisa Manner). Novellin päähenkilöllä on todellinen esikuva: Jakob Michael Reinhold Lenz, 1700-luvulla elänyt näytelmäkirjailija ja runoilija, jonka on myöhemmin arvioitu sairastaneen paranoidista skitsofreniaa.
Vajaa kaksisataa vuotta sitten kirjoitettu teksti vertautuu hyvin tähän päivään. Kun näemme lähimmäisemme voivan pahoin, mitä keinoja meillä on auttaaksemme häntä? Entä mikä on uskon todellinen sija nykypäivänä elämässämme?
|
